On tässä pari viikkoa pitänyt kirjoitella siitä kun olimme lasten kanssa pari päivää kolmistaan. Rakas vaimoni pääsi hieman tuulettumaan ja sain itsekkin nauttia minkälaista se perusarki oikein on.
No mielenkiintoistahan se oli ja ei tässä mitään ihmeellistä ole mutta kerronpa silti.
Lauantai
Aamulla herätys on luonnollisesti 7-8 välissä. Itse kun olin vielä fiksuna valvonut hitusen yli puoleenyöhön niin työviikon jälkeen niin on kiva käynnistellä aamu mukavan aikaisin. No onneksi Tintti oli vielä aamulla apuna ja pikkuhiljaa kun sai itsensä hereille niin aamupalan tekoon.
Taisi olla ysin korvilla kun about molemmat oli syöneet. Sitten itselle nopea aamupala ja valmistautumaan uloslähtöön. Ulos on pakko päästä ennen kymppiä ennen kuin Maximus nukahtaa.
10->
Vaatteiden pukeminenhan on jokaisen lapsen mieleen eli siinä kohtaa kun Max oli puettu niin Mila tietysti oli riisunut kaiken pois. No siinä sitten metsästettiin häntä ja onneksi vielä oli Tintti apuna.
No sitten tietysti kun ollaan kaikki jo ulkoovesta pihalla niin tulee portaat. Itselläni oli valmiiksi melkoinen hiki ja tietysti kun on pakkasta ulkona niin se on kivaa.
No kunnialla keinuille saakka. Siinä kun oli hetki keinuteltu ja Maxille saatu maito syötettyä niin kaikki oli enemmän kuin hyvin. Pikku poikani nukahti ja Mila hymyili keinutellen. Juuri siinä hetkessä on jotain tosi hienoa kun saan olla ihan vaan ja nauttia prinsessan seurasta.
Lähdettiin sitten leikkipuistoon käveleen ja itseasiassa koko ulkoilu meni todella hienosti. Kuva leikkipuistovisiististä on alla. Tykkään kyllä lasten kanssa leikkimisestä todella paljon ja on todella hienoa antaa vain mennä, liukua liukumäessä, leikkiä lumessa ja vaan nauraa lasten kanssa.
No siinä rupesi kello olemaan jo puolta 12 ja silloin pitäisi jo kiireesti olla kotona syöttämässä lapsia. Vietiin rattaat kellariin ja alkoi melkoinen matka 3 kerrosta ylöspäin. Ensimmäisessä mutkassa Mila lähti jo karkuun. Itselläni oli tietysti Max sylissä ja häntä ei voi laskea mihinkään. Ensin maanitellaan että tule jo sisälle, mennään syömään yms. No eihän siitä mitään tule, sitten juoksin hänet kiinni ja otin toiseen käteen. Siinä kun näillä naruilla kannat kahta venkoilevaa lasta niin hiki tulee. Itse asiassa kädet alkoi olemaan melkoisen puutuneet kun pääsimme kotio. No itsehän heitin kaikki paidat jo eteiseen ja sitten riisuin lapset. Harmi ettei siitä tullut kuvaa, olin aivan märkä. Ihan kuin sählyn tai sulkkiksen jälkeen.
klo 12
Molemmat lapset syötetty ja ensin Mila nukkuun. Pari laulua ja pois.
Maxille maitoa ja nukkuun.
Tässä kohtaa on ensimmäinen kohta kun saan tehdä itsekkin jotain. Siivoilin ensin pöydän ja keräilin lelut. Söin nopeasti ja menin itsekkin nukkuun.
13->
Max heräili muutaman kerran joten itsekkin heräilin. Hetki sitten leikittiin niin prinsessakin jo huuteli että on hereillä.
Olimme sopineet että lähdemme ajelulle iltapäivästä ja se olikin hyvä ratkaisu. Ainoa miinus oli että laitoin epähuomiossa lastenlauluja spotifysta autossa soimaan. 5 pientä ankkaa on ihan jees lastenlaulu mutta matkalla tre-vesilahti sen ehtii kuuntelemaan n.30 kertaa. Ensimmäiset 10 taisin laulaa innoissani mukana mutta sitten ihan vähän kyllästyin..
18->
Kaverilla oli kivaa ja sitten takaisin kotio. Vähän myöhään meni lähtö ja molemmat taisivat nukahtaa hetkeksi autoon.
Kotona sitten iltapalaa ja rauhallisia leikkejä.
Ilta meni todella mukavasti, leikittiin ja luettiin kirjoja.
20->
Mila nukkumaan. Lauloin hänelle 15min verran kaikkia kivoja lauluja ja hauska kun Maxikin oli sängyn vieressä pyörimässä.
Sitten Max nukkuun. Lelujen kerääminen ja siivoaminen.
Huomasin sitten että kello on puol ysi ja nälkä olisi melkoisen kova. No sitten tuleekin tämä että olisi tietysti voinut tähän varautua. Katsoin kaappiin ja siellähän oli roiskeläppä. Se sitten naamariin ja fifat päälle.
Siinä päivä meni kyllä tosi mukavasti. Oli todella kiva välillä olla ihan vaan kolmistaan lasten kanssa. Siinä oppii eri tavalla toimimaan ja saa ihan eri kontaktin. Miinus puolena on se että syömiseen ei oikein ole aikaa ja omaa aikaa ei käytännössä ole kuin päiväuniaika eli n.tunti jos on hyvä tuuri.
Yöstä en oikein edes viitsi kirjoittaa. Heräsin siinä varmaan 10 kertaa ja varsinkin se tunnin leikkihetki oli vähän raskas.
Arvostan kyllä vaimoani todella paljon että hänestä väsymys ei näy ja juuri koskaan ei ole valittanut mistään.
Upeeta hommaa toi lasten kanssa olo on mutta vielä upeampaa kun saa sitä tehdä yhteistyössä rakkaan ihmisen kanssa.
No mielenkiintoistahan se oli ja ei tässä mitään ihmeellistä ole mutta kerronpa silti.
Lauantai
Aamulla herätys on luonnollisesti 7-8 välissä. Itse kun olin vielä fiksuna valvonut hitusen yli puoleenyöhön niin työviikon jälkeen niin on kiva käynnistellä aamu mukavan aikaisin. No onneksi Tintti oli vielä aamulla apuna ja pikkuhiljaa kun sai itsensä hereille niin aamupalan tekoon.
Taisi olla ysin korvilla kun about molemmat oli syöneet. Sitten itselle nopea aamupala ja valmistautumaan uloslähtöön. Ulos on pakko päästä ennen kymppiä ennen kuin Maximus nukahtaa.
10->
Vaatteiden pukeminenhan on jokaisen lapsen mieleen eli siinä kohtaa kun Max oli puettu niin Mila tietysti oli riisunut kaiken pois. No siinä sitten metsästettiin häntä ja onneksi vielä oli Tintti apuna.
No sitten tietysti kun ollaan kaikki jo ulkoovesta pihalla niin tulee portaat. Itselläni oli valmiiksi melkoinen hiki ja tietysti kun on pakkasta ulkona niin se on kivaa.
No kunnialla keinuille saakka. Siinä kun oli hetki keinuteltu ja Maxille saatu maito syötettyä niin kaikki oli enemmän kuin hyvin. Pikku poikani nukahti ja Mila hymyili keinutellen. Juuri siinä hetkessä on jotain tosi hienoa kun saan olla ihan vaan ja nauttia prinsessan seurasta.
Lähdettiin sitten leikkipuistoon käveleen ja itseasiassa koko ulkoilu meni todella hienosti. Kuva leikkipuistovisiististä on alla. Tykkään kyllä lasten kanssa leikkimisestä todella paljon ja on todella hienoa antaa vain mennä, liukua liukumäessä, leikkiä lumessa ja vaan nauraa lasten kanssa.
No siinä rupesi kello olemaan jo puolta 12 ja silloin pitäisi jo kiireesti olla kotona syöttämässä lapsia. Vietiin rattaat kellariin ja alkoi melkoinen matka 3 kerrosta ylöspäin. Ensimmäisessä mutkassa Mila lähti jo karkuun. Itselläni oli tietysti Max sylissä ja häntä ei voi laskea mihinkään. Ensin maanitellaan että tule jo sisälle, mennään syömään yms. No eihän siitä mitään tule, sitten juoksin hänet kiinni ja otin toiseen käteen. Siinä kun näillä naruilla kannat kahta venkoilevaa lasta niin hiki tulee. Itse asiassa kädet alkoi olemaan melkoisen puutuneet kun pääsimme kotio. No itsehän heitin kaikki paidat jo eteiseen ja sitten riisuin lapset. Harmi ettei siitä tullut kuvaa, olin aivan märkä. Ihan kuin sählyn tai sulkkiksen jälkeen.
klo 12
Molemmat lapset syötetty ja ensin Mila nukkuun. Pari laulua ja pois.
Maxille maitoa ja nukkuun.
Tässä kohtaa on ensimmäinen kohta kun saan tehdä itsekkin jotain. Siivoilin ensin pöydän ja keräilin lelut. Söin nopeasti ja menin itsekkin nukkuun.
13->
Max heräili muutaman kerran joten itsekkin heräilin. Hetki sitten leikittiin niin prinsessakin jo huuteli että on hereillä.
Olimme sopineet että lähdemme ajelulle iltapäivästä ja se olikin hyvä ratkaisu. Ainoa miinus oli että laitoin epähuomiossa lastenlauluja spotifysta autossa soimaan. 5 pientä ankkaa on ihan jees lastenlaulu mutta matkalla tre-vesilahti sen ehtii kuuntelemaan n.30 kertaa. Ensimmäiset 10 taisin laulaa innoissani mukana mutta sitten ihan vähän kyllästyin..
18->
Kaverilla oli kivaa ja sitten takaisin kotio. Vähän myöhään meni lähtö ja molemmat taisivat nukahtaa hetkeksi autoon.
Kotona sitten iltapalaa ja rauhallisia leikkejä.
Ilta meni todella mukavasti, leikittiin ja luettiin kirjoja.
20->
Mila nukkumaan. Lauloin hänelle 15min verran kaikkia kivoja lauluja ja hauska kun Maxikin oli sängyn vieressä pyörimässä.
Sitten Max nukkuun. Lelujen kerääminen ja siivoaminen.
Huomasin sitten että kello on puol ysi ja nälkä olisi melkoisen kova. No sitten tuleekin tämä että olisi tietysti voinut tähän varautua. Katsoin kaappiin ja siellähän oli roiskeläppä. Se sitten naamariin ja fifat päälle.
Siinä päivä meni kyllä tosi mukavasti. Oli todella kiva välillä olla ihan vaan kolmistaan lasten kanssa. Siinä oppii eri tavalla toimimaan ja saa ihan eri kontaktin. Miinus puolena on se että syömiseen ei oikein ole aikaa ja omaa aikaa ei käytännössä ole kuin päiväuniaika eli n.tunti jos on hyvä tuuri.
Yöstä en oikein edes viitsi kirjoittaa. Heräsin siinä varmaan 10 kertaa ja varsinkin se tunnin leikkihetki oli vähän raskas.
Arvostan kyllä vaimoani todella paljon että hänestä väsymys ei näy ja juuri koskaan ei ole valittanut mistään.
Upeeta hommaa toi lasten kanssa olo on mutta vielä upeampaa kun saa sitä tehdä yhteistyössä rakkaan ihmisen kanssa.
