1-vuotisjuhlat lähestyvät

Aikas huimaa, Milalle tulee lauantaina vuosi täyteen. Kylläpä on aika mennyt nopeasti.. Jotenkin tuntui että vastahan tuotiin sairaalasta ja aloitettiin oppimaan lisää toisistamme. Nyt kun katsoo videoitakin puolen vuoden takaa niin huomaa että kehitys on ollut kyllä valtavaa ja jatkuu koko ajan.

On ollut kyllä mukava puuhastella juhlia ja toisaalta melko jännittävääkin. Porukkaa tulee juhlimaan 4 eri kattausta ja kahvia saa keittää varmasti melkoisen monta kupillista. Tärkeintä olisi tietenkin että päivänsankari jaksaisi ja olisi oma iloinen itsensä!

Ei oikein nyt osaa pukea sanoiksi tätä vuotta mutta onhan tää nyt mahtava vuosi ollut viettää prinsessan (tai siis oikeastaan prinsessojen) kanssa. Paljon on itsestä oppinut ja tärkeysjärjestys on aivan eri. Olen tosi tyytyväinen siihen miten ollaan Tintin kanssa hoidettu ja kasvatettu/kasvettu tämä vuosi. Matkahan on tietenkin vasta alussa mutta pitää silti olla ylpeä.
En vaihtaisi mitään. En yhtään valvottua yötä tai kiukkukohtausta, koska silloin ei saisi aina nauttia niin paljon niistä hyvistä hetkistä. Serkkuni joskus sanoi että lapsissa on parasta se että ne huonot puolet aina unohtaa kun hyvät on niin paljon vielä parempia.

Mun prinsessat

Michael Buble 21.2.2014

Käytiin perjantaina katsomassa Bublen keikkaa Hartwall Areenalla. Takana vielä huonosti nukuttu yö ja muutoinkin perjantaifiilis. Töissä hirmuisen kiire viikko mutta onneksi tuli Suomen peli mikä katkaisi jo työmoodin. Sen jälkeen sitten suunta kohti isoa kirkkoa.

Kun paikalle päästiin alkoi jo olemaan ihan mukava fiilis. Oli kyllä taas tarpeen päästä kaksin liikenteeseen ja olihan bubleen musiikki jo meillä alkuaikoina tärkeässä roolissa.
Itse keikka kun lähti liikenteeseen fever-biisillä. Niin alkuun tuntui että onpas tulossa melkoista rutiinisuoritusta, hyvinhän se Michael laulaa mutta tunne puuttui. Seuraavana tulikin sitten Haven't met you yet ja sama meininki. Iso pettymys nuo kaksi, taisi olla vielä kolmaskin biisi ja sen jälkeen hän rupesi yleisölle juttelemaan.
Tuntui että siinä jännitys laukesi Bubleellakin, hyviä läppiä ja lähti myös ottamaan yhtä kuvaa kahden naisen kanssa kun oli kyltissä pyytö. Siitä se keikka sitten lähtikin. Ja selvisi muuten samalla myös syy silmäpusseihin ja hieman oli myös painoa tullut; hänestä oli tullut isä 5 kk sitten. ;)
Mutta oikeastaan kaikki biisit sen jälkeen olivat hyviä, keikka oli hienosti rakennettu. Niinkuin itse sanoi niin tästä tulee rakkausilta, ensin vähän tutustutaan ja rakastutaan, ollaan lähellä ja sitten päädytään harrastamaan seksiä johonkin takahuoneeseen. Näin vapaasti käännettynä.
Ainoa oikeastaan mitä keikalta olisin vielä toivonut olisi ollut Geogia on my mind. Muutoin 9+!
Keikan lopetus oli huikea, viimeinen biisi oli jaettu kahteen osaan jossa lopussa toisella lavalla soi trumpetti ja kun hänen soolo loppui. Buble otti pois korvakuulokkeet ja mikin. Pyysi yleisöä olemaan hiljaa ja lauloi ilman mikkiä! Ja hartwall areena hiljeni ja kuunteli. Aivan mahtavan kuuloista settiä ja rohkea valinta.
Iso käsi keikasta ja suosittelen jos on mahdollista nähdä livenä. Bigband meininkiä hyvällä meiningillä ja erinomaisella laululla!